Ajankohtaista

Viittomakieliset muutosvirrassa

24. toukokuu 2018

Kuva@pixabay

 

Viittomakieliset muutosvirrassa

Pohjois-Savon maakuntauudistus toimii tällä hetkellä edelläkävijänä erityisryhmien tarpeiden huomioimisessa. Pohjois-Savon alueella viittomakieliset elävät muutosvirran mukana avoimin mielin. Maakunta- ja soteuudistuksen muutokset ovat paraikaa vauhdikkaasti menossa muutosvirrassa. Kaikenlaisia informaatiota löytyy verkosta, mm. http://omamaakunta.fi/ tai www.pohjoissavo2019.fi sivustoissa. Näillä sivuilla on paljon tärkeää asiaa, jotka vaikuttavat meidän jokaisen elämään. Näitä tietoja me jokainen tulemme tarvitsemaan päivittäisissä elämänmuutosvaiheissa.

Tehtävänäni on suunnitella tässä isossa muutosprosessissa ”Erityisryhmien tarpeet huomioivat maakuntauudistuksen viestintäkäytännöt”. Tämän suunnitelman pohjalta pyritään huomioimaan erityisryhmien, erityisesti viittomakielisten tarpeet viestinnän suunnittelussa, koska muutoksessa huomioidaan ja painotetaan yhdenvertaisuuteen.

Viittomakieli on kieli muiden kielten joukossa, kuten englanti, ruotsi, venäjä, yms. Natiivi kielenkäyttäjä käyttää kieltä äidinkielenään luontevammin ja asiasisältö tulee esille oikealla tavalla verrattuna tulkattuun ratkaisuun. Kielenkäyttäjiä on monta, viittomakielentulkit tekevät työnään puhtaasti kielenkääntäjän työtä, jolloin ovat oppineet erikseen viittomakielen vieraana kielenä. Viittomakieli on pääsääntöisesti viittomakielisten kuurojen äidinkieli samalla tavalla kuin kuulevilla on äidinkielenään suomen kieli.

Esimerkkinä voin mainita pari lausetta:

Viittomakielinen kuuro:

Minä mennä kala huomenna. Minä toivoo saa kala.

           

Suomenkielinen merkitys edelliseen:

Minä menen huomenna kalaan. Minä toivoisin saavani kaloja.

 

 

Perustuslaissa mainitaan myös yhdenvertaisuus (perustuslaki 6§), jolla on suuri merkitys kaikille kansalaisille. Tässä laissa on mainittu syrjintäkielto vammaisuuteen ja kieleen nähden. Näin ollen viranomaisilla on monien eri lakien kautta viranomaisilla/julkisella vallalla velvoite toteuttaa kielelliset velvoitteet niille, joiden äidinkieli on joko suomalainen viittomakieli tai suomenruotsalainen viittomakieli.

Viittomakielisille tiedotus on jäänyt monilta tahoilta hännille. On ajateltu, että ei tarvita tehdä viittomakielisiä aineistoa, koska voivat lukea Suomen kielen aineistoa. Tässä on vaarana se, että asiat ymmärretään väärin, koska monille viittomakielisille kuuroille Suomen kieli on ensimmäinen vieras kieli. Äidinkielen oikeuksia ja sen arvostusta viittomakielisiltä on vähätelty. Pohjois-Savossa halutaan korjata tämä asia, että viittomakieliset saavat yhtäläiset oikeat tiedot kuin suomen kieliset valtaväestö. Viittomakielistä aineistoa tullaan julkaisemaan mahdollisimman laajasti asiakastarpeiden mukaan viestintäsuunnitelman edetessä.

Monien lakien määräämänä haluamme kunnioittaa yhdenvertaisuutta, jotta kaikilla on samat oikeudet. Viestintä palvelee kaikkia ihmisiä, tämä tehdään kaikkia ihmisiä varten. Suomi on myös hyväksynyt YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnaisen pöytäkirjan vuonna 2016. Tämä jo velvoittaa toimimaan erityisryhmien ja vammaisten asioiden huomioimisessa maakunta- ja soteuudistuksessa. 

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan, että kaikilla on oikeus saada samanlainen palvelu/kohtelu. Nyt pyritään huomioimaan viittomakielisten aineiston tuottaminen verkkoon, jotta viittomakieliset kansalaiset ovat mukana muutosvirrassa ja heillä on mahdollisuus saada omalla äidinkielellään tietoa samalla tavalla kuin suomenkieliset kansalaiset. Tähän tilanteeseen johtaa se, että Suomi on tunnustanut viittomakieliset kansalaiset (Perustuslaki 17§, ” Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.”)

Viittomakielilaissa mainitaan 2§ kohdalla seuraavaa, 1 mom ja 3 mom; ”Viranomaisen on toiminnassaan edistettävä viittomakieltä käyttävän mahdollisuuksia käyttää omaa kieltään ja saada tietoa omalla kielellään. Mitä viranomaisesta säädetään, sovelletaan myös muuhun julkista hallintotehtävää hoitavaan.”

 

Edellä mainittu viittomakielilaki velvoittaa viranomaisia, julkista tahoa huomioimaan viittomakieliset kansalaiset, heidän kielelliset oikeudet muutosvirrassa.

Haaste meille kaikille;

”Olkaamme rohkeita muutosvirrassa, menkäämme edelläkävijän asemaan osoittaaksemme, että olemme valmiit huomioimaan erityisryhmien tarpeet, toiveet. Toteuttakaamme yhdessä yhteinen unelma hyvästä tulevaisuudesta.”

 

Hannele Ilomäki

Kirjoittaja työskentelee määräaikaisena viestinnänsuunnittelijana Pohjois-Savon liitossa. Hänen äidinkielensä on suomalainen viittomakieli. Hänen tehtävänään on erityisryhmien tarpeet huomioivan viestintäkäytännön määrittelytyö osana maakuntauudistuksen viestintää.

Aiheeseen liittyen on tehty viittomakielinen video