Ajankohtaista

Sote maakuntamme elinvoimatekijänä

20. helmikuu 2017

Sote-sektori nähdään usein ”molokin kitana”, johon veroeurot uppoavat. Uudistuvassa maakunnassa sote pitäisi kuitenkin nähdä vahvana elinvoimatekijänä.

Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen totesi Hoiva&Terveys-julkaisussa, että: ”Soteala on suurempi kuin yksikään teollisuuden ala, neljä kertaa suurempi kuin metsäteollisuus ja työllistäjänä maan toiseksi suurin kaupanalan jälkeen”.  

Sote-uudistus mahdollistaa yritystoiminnan ja palvelukonseptien kehittämisen sekä tarjoaa yrityksille tilaisuuden tulla mukaan palvelun tuottajiksi.  Ilmaantuuko markkinoille esim. kokonaisuuksia, joissa perinteiset vastaanottopalvelut ja vapaa-ajanpalvelut kytkeytyvät yhteen?

Sote-uudistus antaisi mahdollisuuksia tähänkin ja sen voisi nähdä tukevan erityisesti pienten yritysten toimintaedellytyksiä sekä kolmannen sektorin toimintaa. 

Pohjois-Savon maakunnan sote-rahoitus on alustavien laskelmien mukaan noin 900 miljoonaa euroa ja se koskettaa yli 11 500 henkeä. Soten toiminnan volyymi on noin 96 % koko tulevan maakunnan toiminnasta. Valtio on asettanut kestävyysvajeen kattamisen vaatimukset, jotka ovat maakuntamme osalta suunnilleen 90–100 miljoonaa euroa.  

Maakunnan tuottavuutta on sote-uudistuksen yhteydessä parannettava sähköistämällä palveluja, tehokkaimmilla palvelumalleilla, prosesseilla tai tarjoamalla erilaisia liikkuvia palveluja. Myös palveluohjauksen merkitys korostuu ja asiakkaan palvelutarve arvioidaan kokonaisuutena. 

Samalla palvelujen vaikuttavuus nousee tarkasteluun. Tehdään asioita, jotka tuottavat mitattavia terveys- ja hyvinvointihyötyjä. Nykykäsityksen mukaan potilaan subjektiivisen arvion hoidon vaikuttavuudesta tulisikin olla tärkeimpiä kriteerejä.

Palvelut lähelle asukasta

Sote-uudistuksen tavoitteena on järjestää palvelut mahdollisimman lähellä asukasta. Esimerkiksi sähköiset palvelukanavat tai liikkuvat palvelut voivat tuoda sellaisia erikoispalveluja lähemmäksi asukkaita, joita nyt ei ole ollut mahdollisuus saada kuin keskitettyinä palveluina. 

Palvelut voivat olla myös aikariippumattomia, jolloin niitä voi käyttää silloin, kun itselle sopii, esimerkiksi:

- ajanvaraus
- mobiilisovellukset
- elintoimintojen mittaaminen
- pika-analyysit

Palvelujen järjestäminen mahdollisimman lähellä asukasta voi tarkoittaa myös edellä esitettyjen mallien yhdistelyä, kuten niin kutsuttuja sote-keskuksia ja niihin yhdistettyjä liikkuvia palveluja (esim. suupirssi) tai sähköisiä palvelukanavia tai palvelua siellä, missä luontaista asiointia tapahtuu.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työtä tehdään yhdessä kuntien kanssa ja yhteistyön merkitys ja tuloksellisuus mitataan asukkaiden hyvinvointina.

Pohjois-Savon maakunnan kehittämisvahvuudet ovat terveysklusterissa, joka kokoaa yhteen koko lääkealan tutkimus- ja kehitysketjun (esim. lääketiede, farmasia, hoitoteknologia, biotieteet, geeniteknologia, lääketutkimus). Kehittämisen kärkiämme ovat terveyden teknologia ja terveyden edistäminen, kuten kansalaisen omat mahdollisuudet terveytensä seuraamiseen ja siihen kytkeytyvä teknologia.

Meillä onkin hyvät valmiudet kehittää sote-uudistuksen yhteydessä kansalaisille suunnattuja sosiaali- ja terveyspalveluita entistä saavutettavammiksi ja paremmiksi.

Sote-uudistuksen onnistuminen edellyttää asukkaiden osallisuutta

Ylä-Savossa käynnistyi tammikuussa 2017 valinnanvapauskokeilu, jonka tuloksia hyödynnetään koko maakunnan valmistelussa.  Valtakunnallisesti selvitetään myös muita kokeiluhankkeita.

Valinnanvapauden laajentuessa erikoistason palveluihin luodaan myös helpommin saavutettavia palveluja nykyiseen verrattuna. Esimerkiksi erikoislääkärin poliklinikkavastaanoton voisi valita julkisen rinnalla myös rekisteriin hyväksytyiltä yksityisiltä palveluntuottajilta. 

Valmisteilla olevassa uudistuksessa on edessä isoja haasteita, mutta etenkin mahdollisuuksia.

Valmistelussa tarvitaan vahvaa näkemyksellisyyttä, uudistumiskykyä ja innovatiivisuutta niin virkamiesvalmistelussa kuin päätöksenteossakin. Asukkaiden osallisuus valmistelussa ja tulevassa maakunnan toiminnassa on edellytys onnistumiselle.

Kuva: @maaseutuverkosto, Contum Oy

Leila Pekkanen

Sote-muutosjohtaja