Ajankohtaista

Maakunta- ja sote-uudistus tiivistyy kevättä kohti

24. helmikuu 2017

Pohjois-Savon maakuntavaltuutetut saivat perjantaina tukevan tietoiskun maakunta- ja sote-uudistuksen etenemisestä.

Työryhmiä vetävien viranhaltijoiden esittelyistä kävi ilmi, että alueuudistus tuo muutoksia organisaatioihin ja toimintatapoihin. Se ei tarkoita palvelujen karsimista, vaan niiden muovautumista asiakaslähtöisemmiksi.

Maakuntauudistuksen yritykset-alatyöryhmän puheenjohtajan Jan Blombergin mukaan TE-palvelujen ja yrityspalvelujen uuteen tuotantomalliin on jätettävä alueellista toimintaväljyyttä.

– Siten saamme tästä niin hyvän kuin itse haluamme, Blomberg totesi.

Hänen mukaansa uudistuksen myötä TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi, jossa esimerkiksi kansainvälisyys saa entistä isomman painoarvon.

– Se avaa yrityksille paremmat väylät maakunnasta maailmalle ja toisaalta maailmalta maakuntaamme.

Yhteiset palvelut ja työikäiset -työryhmän puheenjohtaja Janne Forsberg vakuutti, että uudet sote-keskukset on pohjoissavolaisen sote-mallin sydämiä jatkossakin.

Lasten, nuorten ja perheiden työryhmän vetäjän Mari Antikaisen mukaan uudessa perhekeskusten toimintamallissa lähetekulttuuri poistuu ja erityispalvelut jalkautuvat lähemmäksi asiakkaita.

– Perhe saa enemmän valtaa ja vastuuta omasta hyvinvoinnista. Perheen motivaatiota aletaan rakentaa uudella tavalla, hän kuvaili.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Kari Rajamäki korosti maakunta- ja sote-uudistuksen linkittyvän läheisesti alueen elinvoimaan. Uudistuksilla on myös enemmän keskinäisvaikutusta ja yhteistä kuin erottavia tekijöitä.

– Ei ole maakunnan elinvoimaa, jos asukkailla ei ole arjen perusturvaa. KYSin, aluesairaaloiden ja terveyskeskusten kumppanuus luo jatkossakin yhteistä elinvoimaa, Rajamäki sanoi.

Lue lisää:

Seminaarin esitykset