Ajankohtaista

Aika myterö hommahan se uudistus on

04. lokakuu 2017

Otsikon lauseella kuvasi omaa tietämystään maakunta- ja sote-uudistuksesta leppävirtalainen marjanviljelijäyrittäjä Asukkaiden maakunta -seminaarissa Kuopiossa.

Samaa säveltä toistivat yrittäjän vierelle tuotu tervolainen eläkeläinen ja varkautelainen opiskelija: kuntalaiset pitivät omia tietojaan maakuntauudistuksesta heikkoina ja kokivat, että ajantasaista, paikallista tietoa muutoksesta ja muutoksen vaikutuksista arkeen on vaikea saada. Asiaa kyllä puidaan maakuntalehdissä ja televisiouutisissa, mutta mistään ei saa tietoa, miten uudistukset vaikuttavat juuri niihin palveluihin, joita minä olen kotikunnassani tottunut käyttämään.

Ihmisellä on luontainen taipumus suhtautua uudistuksiin epäilevästi. Maakuntauudistuksenkin ympärillä tavallisten ihmisten puheet käsittelevät enemmän sitä, mitä me ehkä menetämme, kuín sitä, mitä me ehkä hyödymme.

Mutta onko kukaan kertonut tavalliselle kuntalaiselle, mitä me kuntalaiset uudistuksesta hyödymme? Ei päättäjien talouslaskelmien perspektiivistä, eikä poliitikkojen aluekehitysperspektiivistä; vaan Riston ja Maijan perspektiivistä - palveluiden käyttäjien?

Entäpä jos sote-uudistuksen tasalaatuistamisprosessit johtavat siihen, että Maija saa omassa kunnassa sijaitsevasta terveyskeskuksesta vielä parempaa palvelua kuin tähän saakka? Entäpä jos Riston yritystoiminta helpottuu, kun yhä useampi yrityksen tarvitsema viranomaispalvelu on jatkossa sähköisesti saatavissa ajasta ja paikasta riippumatta eikä virastoissa enää tarvitse juosta tai puhelimessa jonottaa?

Entä jos hallinnollisten muutosten lopputuloksena on yhä parempi henki ja rikkaampi yhteistyönkulttuuri kuntiemme välillä? Entä jos ei enää olisikaan meidän palveluja ja naapurikuntien palveluja, vaan olisi meille savolaisille yhä enemmän yhteisiä, laadukkaita palveluja ja sisältöjä, joiden saatavuutta ei keinotekoisesti rajoiteta kuntien rajapyykkeihin?

Jos olemme ihan rehellisiä, niin naapurimaakunnat Pohjois-Karjala ja Kainuu pyyhkivät yhteistyön tekemisessä vuosikymmeniä meitä edellä. Molemmilla maakunnilla on kaikille kunnille yhteisiä sote-palveluja ja sähköisiä alustoja, joissa ei ole enää ohjelmariippuvaisia pääsyongelmia kuntien, yksityisten palveluntuottajien tai kuntalaisten välillä. Tiedot ovat jaettuja ja ne parantavat palvelujen saatavuutta ja palvelujen laatua. Peilin edessä sopii itse kunkin mietiskellä, miksi meillä ei tähän olla päästy? Onko kurjuutta todella aina maksimoitava viimeiseen tappiin ennen kuin aidolle yhteistyölle löytyy riittävästi pontimia?

Pohjois-Karjalassa kirjastokortti on kuntien yhteinen – Pohjois-Savossa maakunnallisia, yhtenäisiä käytäntöjä asiakkuuksista ei ole vielä luotu: Ylä-Savosta ponnistava Rutakko-verkko on meillä pisimmällä, siellä samaan järjestelmään kuuluu yhdeksän kunnan kirjastot ja asiakkaat.

Kirjastoilla on tulevaisuudessa yhä keskeisempi rooli sähköisen asioinnin foorumeina sekä digikyvykkyyksien tukemisessa: ne ihmiset, jotka eivät pääse suuriin kuntataajamiin käyttämään maakunta- tai valtion palveluja, tulevat toivottavasti saamaan mahdollisuuden juuri kirjastojen yhteisasiointipisteistä laadukkaiden etäpalvelujen käyttämiseen omassa kunnassaan – ja sen tutun, ihanan kirjastovirkailijan opastamana. Näin on käynyt jo Tanskassa, jossa high techillä toteutetut sähköiset etäpalvelut toimivat niin hienosti, että tietokoneeseen koskaan koskematonkin saa viranomaisasiansa hoidettua sähköisesti. Myös Englannissa kirjastot ovat määritelleet uusia tehtäviään osuvalla sloganilla: ”Tomorrow it is not about the collection, it is about the connection.”

 

2010-luvulla on herätty siihen, että palvelujen pitäisi olla yhä asiakaslähtöisempiä. Miten olemme voineetkaan ajatella näin pitkään, että meillä voisi olla tuottajalähtöisesti oikeus määritellä palvelut ja palveluajat, jotka asiakkaalle syötetään ilman, että heitä palvelumuotoilussa erityisesti ajateltaisiin tai kuultaisiin?

Asiakaslähtöisyys – ja sitä myötä parantuvat palvelut – voisivat olla myös maakunta- ja sote-uudistuksen paikallisen viestinnän keihäänkärkinä.

Ehkä silloin uudistusten tavoitteet eivät jäisi kenellekään myteröksi hommaksi.

 

 

Minna Jaakkola
viestintäpäällikkö
Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu

Kuvat: ©maaseutuverkosto, Minna Jaakkola

Käy lukemassa muut Kohti uutta -blogikirjoitukset Ajankohtaista-sivun Blogit-osiosta